Synt. 27.6.2004, 

 LT +42 p.

21.3.2010 Orimattila / tuomarit: Mikael Laine ja Sami Heikkilä

 

I Toimintakyky -2  Riittämätön II Terävyys +3  Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua III Puolustushalu   +1  Pieni IV Taisteluhalu -2  Riittämätön V Hermorakenne +1  Hieman rauhaton VI Temperamentti +1  Erittäin vilkas VII Kovuus +1  Hieman pehmeä VIII Luoksepäästävyys +2b  Luoksepäästävä, hieman pidättyväinen Laukaisupelottomuus ++ Laukauskokematon

 

Isä: FIN MVA  Zabavan Mastilo

Emä: FIN & EST & ROM & LV & LTU & BALT MVA VWW-08 Zabavan Juttal

  * Vuoden Jalostuskoira 2005 ja 2007*

Kasvattaja: Nina Laine, Vahto

Omistaja: Nina Forsman

Elli KoiraNet Jalostustietojärjestelmässä

Ensimmäinen muistikuva Ellistä on kuva Zabavan-kennelin kotisivuilla, joilla vierailimme joulukuussa 2004 kauhean koirakuumeen vallatessa ruumiin ja sielun. Siellä pieni 5 kk vanha neiti etsi uutta kotia. Lentäväkorvainen, suloinen mustapilkkuinen napitti kuvassa. Kuva syöpyi mieleeni ja katselin sitä yhä uudelleen ja uudelleen. Kotona ja töissä :) Taisi olla rakkautta ensisilmäyksellä...

Juttelimme kotona lasten ja miehen kanssa ja päätimme, että miksei vähän vanhempikin pentu kävisi? Olisi varmasti jo sisäsiisti ja semmoista. Sovimme, että otan yhteyttä Ellin silloiseen omistajaan. Siitä se sitten lähti rullaamaan ja 11.12.2004 haimme neidin Hollolasta kotiin.

Elli on alusta alkaen ollu "mamman tyttö". Ja minä olen ollut Ellin mamma :) Minähän se kaikkein eniten koiraa halusinkin ja nyt sen sain !

Ellin kanssa olemme olleet monessa mukana. Alkuun pentutokossa, sitten pääsimme kesällä 2005 HSKH:n agilityryhmään mukaan treenaamaan. Olemme harjoitelleet flyballia, verijälkeä, naksutinkoulutusta. Juosseet ratajuoksuja dalmisten omassa kisassa sekä yhtenä joukkueessa mukana Roturace-tapahtumassa. Kahtena kesänä olemme osallistuneet myös DAL-yhdistyksen kesäleirille ja viimeisimpänä olimme mukana joulukadun avajaiskulkueessa Helsingissä marraskuussa-07.

Jokatoinen kuukausi vedämme pääkaupunkiseudun dalmisten yhteislenkkejä Sipoossa.

Luonteeltaan Elli on vähän jätkämäinen. Olenkin aina miettinyt, että siitä varmaan piti tulla poika, mutta viimemetreillä luontoäiti onkin päättänyt muuttaa mielensä :)  Elli on kova isottelemaan, jopa remmiräyhäämään, mutta peittelee sillä vain omaa epävarmuuttaan. Poikien kanssa tulee paremmin toimeen kuin tyttöjen, paitsi Nellan, joka on ihan se kaikkein paras kamu. Ennen sterilisaatiotakaan ei tarvinnut juoksujen aikaan varoa pahemmin innokkaita kosijoita. Elli antoi huutia samantein pojille, jotka yrittivät liian innokkaasti pepulle :D

Viime kesänä Ellinkin elämä mullistui uuden perheenjäsenen tulon myötä. Alkuun Elli suuttui ja oleili vain alakerrassa erossa muusta perheestä. " Pitäkää vaan se rääpäle ja hyljätkää minut tänne!"

Kuukauden päivät sitä kesti ja viimein Elli väsyi mököttämään ja suvaitsi jopa nukkua inhon kakaran kanssa samalla sohvalla. Ulkona kyllä oli kiva leikkiä yhdessä, mutta ei sisällä !  Pikkuhiljaa ovat koiruudet kasvaneet yhteen ja Ellistä on taas tullut vauhdikas, leikkisä, iloinen itsensä. Kaipa se Dara sittenkin on ihan hyvä tyyppi !