Ja tätä tittelinhaltijaahan on vaikea arvata ? Päättämätön Aivan oikein...neiti Dara..tadaa !

Eräänä iltana tuossa männä viikolla olimme iltalenkillä moottoritien viertä reunustavien voimalinjojen alla. Siellä menee ns.huoltotie, jota mönkkärikuskit ajelevat. Lisäksi moottoritien valot antavat vähän valaistusta, että näkee pimeälläkin kulkea näin lumiseen aikaan. Siellä ei myöskään liiku ristinsielua, joten koirat voivat kirmata vapaina. Moottoritietä reunustava riista-aitakin tekee reitistä turvallisen.

Mutta mutta...siellähän tietty liikkuvat jänöjussit. ( Ja yhtenä iltana näin myös ketun, onneksi koirat eivät )  Sitten koirat hokasivat pupun ja eikun perään !  Elli tuli heti takaisin, kun huutelin, mutta Dara ei. Sinne hävisi illan pimeyteen... jonnekin. No just. Otsan rypistys

Huutelin ja huutelin ja sitten näin vilahduksen kakarasta kalliolla, menevän takaisin  urheilukentälle päin. Kävelimme Ellin kanssa polkua samaan suuntaan ja minä huutelin ja viheltelin. Ei kuulu ei näy...voi huoh.. kunnes äkkiä penska seisoo edessäni ja hyppii innoissaan. " Moi mamma ! Näitsä ? Mä oon hurrrrja ajokoira ! "

Syötin sille melkein kaikki taskussani olleet namit ja kehuin ja halasin pientä hurrjaa ajokoiraani. Toivoin vain, että puppe oli päässyt karkuun.   Ei kyllä ole kauheen hauskaa, kun koira katoaa pimeään metsään.

Muuten viikot ovat tässä hurahtaneet kummia tapahtumatta. Lenkkeilty ollaan viikonloppuisin pitkiä metsälenkkejä ja Ellin kanssa käyty hallitreeneissä agia tahkoamassa. Tänään mennään taas.  Dapsun ilmoitin yhdistyksen Open Show:hun ihan kannatuksen vuoksi ja tietty sillä sitten iskee kauan kaivattu juoksu. Vielä siitä ei kyllä ole tietoakaan. 

Kaunis kevätpäivä taas tulossa ja Annika lupasi tulla lenkille mukaan valokuvamaan. Ehkäpä jokusen kuvan sitten tännekin taas voi laittaa ? Cool