Kyllä reissussa on kiva olla, mutta on se niin ihana palata taas kotiinkin ! Thaimaa oli aivan huikea elämys, jota on mahdotonta sanoin kuvata, se pitää kokea. Ilmasto oli aivan ihana, sitä tulee eniten ikävä. Myöskin ihmiset olivat niin mahtavan ihania.  Koirakanta taas välillä lähes itkettävän karmea, mutta myös hyväkuntoisia rotukoiria näimme, jopa yhden dalmiksen ! Ihan remmissä. :D Valitettavasti kamera ei ollut käsillä ja tilanne meni niin nopeasti ohi kun näin sen liikkuvasta pikkubussista. Muita rotuja olivat mm. kaksi bluemerle collieta, kultainennoutaja ja chihuahua. Chichuja lukuunottamatta em. koirien koot olivat huomattavasti kookkaampia kuin mitä näillä leveysasteilla on totuttu näkemään. Ehkäpä ne saavat siellä niin paljon aurinkoa ! :D  Dalmiksestakin ensin luulin, että se on harlekiini Tanskandoggi, mutta eipäs ollutkaan. Kyllä se ihan ihka oikea pilkkukoira oli, vähän reilumman kokoinen siis vain.

2186801.jpg

Ja Eppua ja Dappea oli ikävä. Koko matkan ajan yritin sulkea mielestäni koko koirat, etten murehtisi lomaani pilalle. Tekstiviestit koirahoitolan tädiltä myös rauhoittivat. Hän kertoi koirien syövän ja voivan hyvin. Mutta mitä lähemmäs kotiinlähdön hetki tuli, sitä enemmän väkisinkin aloin ajattelemaan tyttöjä.

Viimein sitten sunnuntai-iltana haimme tytöt kotiin (hyppäsimme autoon lähes suoraan taksista, jolla tulimme kentältä)ja ne olivat todellakin aivan kunnossa ! Turhaan olin jännittänyt. Toki ne olivat ratketa riemusta kun tulimme, mutta myös hoitotädille ne kävivät antamassa jäähyväispusut jopa Ellikin !! :o Siitä tiesin, että ne olivat viihtyneet. Darahan nyt pussailee ketä vain, mutta että Elli, niin se on jo jotain se !! Kiva tietää hyvä hoitola, jos jatkossa tulee tilanne ettei ole muuta hoitopaikkaa, niin tuonne voi likat viedä uudelleenkin, eikä ollut edes pahanhintainen ! ;)

Näin se arki alkaa pikkuhiljaa rullata taas. Onneksi mulla on vielä lomaltapaluu lomaa vuoden vaihteen yli, niin saa rauhassa olla kotosalla ja tehdä pitkiä metsälenkkejä valoisan aikaan.