ja lahjat rikottu. Ainakin melkein.

Aattona mustekala-pahanen menetti jo ensimmäiset jalkansa ja tapanina sitten lähti henki kokonaan...

Daralla ei kauaa lelut pysy ehjänä. Samaa sarjaa oleva vihreä krokotiili on vielä elossa, mutta kuinka kauan ?

Joulu meni taas tuttuun tapaan nopsasti. Nyt kun oli muutenkin tämmönen tynkä-Joulu, kun ei ollut kuin perjantai ylimääräistä. Ja lunta sataa taas, huoh, sitä on tullut niin valtavasti marraskuun lopusta lähtien, että jopa viime vuotiset enkat on jo nyt rikottu. Tänään kiersin tyttöjen kanssa lampi-lenkin metsässä ja meinasin ihan nyykähtää sille tielle. Vaikkakin moottorikelkalla oli ajettu hiekkatiellä, niin eipä sekään paljoa auttanut.  Loputtomiin lumitöihin alkaa myös ryytyä perin. Ei ole enää paikkaa mihin sitä lunta tyrkkäis. Vallit alkavat olla niin korkeat, etten minä ainakaan jaksa heitellä niiden yli enää. Äsken iltalenkin jälkeen jäin kolaamaan taas pihaa, vaikka Thomas jo kertaalleen päivällä teki lumityöt. Taas sitä oli tupruttanut aika tavalla lisää ja edelleen sataa.  Kiitos, alkais riittää jo. Se on jo ihan hyvä näin !

Koiraharrastus rintamalla on ollut suht rauhallista tässä loppu vuonna. Ellin kanssa reenaillaan agia Keravalla sisähallissa joka toinen lauantai ja tammikuussa on Hyvinkäällä seuran omat kisat, jonne olis tarkoitus taas ilmoittautua. Yhdistystoiminnasta on meikä nyt päässyt eroon. Jäin pois siis dalmishallituksesta sekä HSKH:n hallituksesta että siirsin myös palkintovastaavan hommat toisiin käsiin. Nyt on aika hengähtää ja keskittyä treenamaan omien pilkkujen kanssa. Kunhan tämä talvi tästä taittuu, niin Daran kanssa aletaan treenit uudelleen pitkän tauon jälkeen. Sillä on tassut nyt kunnossa, mutta Vetaraxoidia se joutuu napsimaan tabletin päivässä. Yritin tuossa reilut viikko sitten vähentää annoksen jokatoiseen päivään, mutta heti alkoi ensimmäiset pienet patit  tunkemaan ulos etutassujen varpaiden välistä, joten oli pakko aloittaa lääke taas jokapäiväisenä annostuksena. Tosi kurja homma , mutta minkäs teet. Arki taas alkaa huomenna ja tosi raskas arki itseasiassa. Töissä alkavat YT-neuvottelut eikä se lupaa koskaa hyvää. Mutta ehkäpä se onkin jonkun uuden alkua elämässä, kukapa tietää ?

Joulupukki toi Annikalle uuden kameran, jolla on jo näpsitty kuvia koko joukko. Tässä muutamia jouluisia tunnelmakuvia vielä loppuun.

 

Ja kun koko ajan vain Dara on linssiluteena niin tottahan Ellistäkin kuvia otettiin.