Kahdeksan vuoden sipoolaisuuden jälkeen meistä tuli siis vuoden vaihtuessa taas stadilaisia. Vaikka emmehän me mitään paljasjalkaisia alunperinkään ole olleet. Meikäläinen vasta ensimmäisen polven stadilainen koillis-Helsingin lähiöstä kotoisin ja miehenikin on käynnyt "nolosti" syntymässä Espoon puolella, vaikka Larun kundeja muuten onkin. :D Lapset syntyivät Helsingissä, mutta ovat kyllä niin landepaukkuja kuin olla voi. Sen kerran kun käymme keskustassa, ovat he aivan hukassa, kuin ulkomailla oltaisiin. :D  No muuta en toivo, kuin että saisimme olla täällä landella mahdollisimman kauan rauhassa. En kaipaa tänne rakentamista ja palveluja, metrosta puhumattakaan. Tahtoisin, että ihanat metsämme ja korpiseutumme säilyisivät koskemattomina.

Tänäänkin samoilin Empun ja Dapen kanssa lähes pari tuntia metsälenkillämme. Nousin pitkästä aikaa eräälle korkealle kalliolle, josta näkyy Vuosaareen ja Itikseen asti; satama, Cirrus-torni ja Itiksen maamerkki-torni.  Aurinko paistoi huikaisevan kirkkaasti ja oli ihana pakkaskeli. Harmittelin taas kerran kameran jättämistä kotiin.

Vuoden vaihtuminen sujui meillä rauhallisissa merkeissä. Koirat eivät olleet tietääkseenkään paukutteluista. Dara jopa yritti väkisin tunkea ulos mukaan, kun lähdimme raketteja ampumaan pellon reunaan. Siellä ne molemmat sitten nakottivat olohuoneen ikkunassa ja katselivat sisällä meidän ampuessa raketteja.  Ulkona kävimme kahdeksan aikaan sekä yhdeltä yöllä pahimpien paukkeiden jo hellitettyä. Sen verran kuitenkin varmistelin, että pidin ne kokoajan remmissä. Jos kuitenkin jompikumpi olisikin säikähtänyt jotain, niin ei olisi ollut hauskaa niitä lähteä etsimään pimeästä metsästä. Ja kun sitä metsää ei ihan vähän täällä olekaan.

Huomenna olisi lähdettävä taas työhön...höh. Onneksi on pehmeä lasku ja heti viikonloppu edessä.  Täällä kommenteissa jo kaipailtiin kuvia rusketuksesta reissun jälkeen. Eipä sitä kummoisesti ole, sillä valkoisena "kalkkilaivan kapteenina" jouduin suojaamaan itseni aika voimakaskertoimisilla aurinkorasvoilla, etten palaisi aivan karrelle. Lisäksi saan helposti myös inhottavaa aurinkoihottumaa. Nyt sitä ei onneksi tullut. Mutta laitetaan sitten muutama kuva, vaikka tämä ei mikään matkablogi olekaan. ;)

 biitsiä

 Pattaya

herrasväki itse

 Buddha-temppelien loistoa Bangkokissa.