Olipas mukava Nuuksion retki ! Ilma ihana, -1 astetta pakkasta, ei tuulta ja lunta !! Mihinkäs se meidän kevät katosi ? :)  Starttasimme aamulla puoli kymmenen maissa ja haimme mukaan Tiinan, Wilman ja Moonan. Daraa vähän ujostutti kaverit auton takalootassa, vaikka Moona olis vaan halunnu pusutella Daran nenua ! Elli oli takapenkillä turvavyövaljaissa. Turha ottaa riskiä meidän "justiinan" kanssa. Saabin takaboksi on vähän pieni neljälle isolle koiralle, kolme menee just ja just.

Nuuksiossa treffasimme Anun ja Nellan. Paikalla oli myös iso joukko hakutreenejä aloittelevaa koiraporukkaa, mukanaan yksi pilkullinen, joka osoittautui sukulaislikaksi. Se oli Lina (Z.Ruffian ). Vaihdoimme Linan omistajan kanssa muutaman sanan ja lähdimme sitten metsään pois häiritsemästä toisten treenejä.

Reissu sujui kivasti. Kaikki koirat tulevat niin hyvin toimeen keskenään (joo-o...myös Elli ) ja leikkiä ja riehua riitti. Yksi kommellus kuitenkin mahtui mukaan. Tulimme paikkaan, jossa pitkospuut ylittivät aika leveän ojan ja kosteikon. Kesällä kun olimme viimeksi siellä, niin Elli ei kertakaikkiaan uskaltanut tulla yli niitä pitkin. Silloin jouduimme etsimään kapeamman paikan, mistä Elli pystyi hyppäämään ojan yli. Nyt tuo oja oli kuitenkin jotakuinkin Vantaanjoen levyinen, joten sitä mahdollisuutta ei ollut. Sanoin Ellille, että nyt sen on pakko rohkaista hurja luontonsa ja tulla vain meidän kanssa. Dara hipsutteli jo monta kertaa siitä edestakaisin ja tuli taas katsomaan, että mitä se Elli oikein kitisee ja uikuttaa vastarannalla. Yhtäkkiä Elli ponkaisi matkaan ja tämä pikku älypää lähti samaan aikaan myös. Eihän ne kapeat pitkospuut millään riittäneet molemmille sillä seurauksella, että Elli taklasi Daran sinne ojaan. Plumpsis ja kakara oli kylmässä kylvyssä ! Sieltä se ui vastarannalle ja oli "ihanan hajuinen" ja aivan ruskea.  Onneksi ei ollut sen kylmempi ilma ! Dara kyllä pysyi lämpimänä, kun juoksi ja riehui muiden kanssa. Uintireissun jälkeen se kyllä vähän arasteli pitkospuiden ja siltojen ylitystä, mutta en tehnyt asiasta numeroa ja palkitsin myös namilla ylitysten jälkeen kuten olin aiemmin palkinnut Elliäkin. En usko, että siitä suurempaa traumaa jäi.:) Mutta on tuo dalmiksen turkki aivan ihanteellinen ! Kun olimme autoilla takaisin, niin Daran turkki oli taas hohtavan valkoinen. Kotona sitä haistelin ja tunnustelin ja totesin ettei ollut tarvetta pesuun. Mun pitäsi ostaa muuten uutta koirashampootakin, se on meinaan ihan finito.

Kotosalla olimme yhden maissa ja iltapäiväruokailun jälkeen ipanoille uni maittoi. Kyllä mukavalla kaveriporukalla lenkkeily on paljon hauskempaa. Niin koirilla kuin ihmisilläkin.

Kuvia ei sitten ole tarjolla, unohdin tsekata eilen illalla kameran akun latinkin. Aamulla sen tarkistus oli myöhäistä. Ei virtaa ei kuvia ! :( Voi minua ja minun harvaa päätäni !  No ensi viikonloppuna on dalmisten yhteislenkki ja sieltä lupaan fotografeerata hurjasti kuvia. Nyt kun tämä talvi kerran tuli sais se luvan riittää ensi sunnuntaihin asti !