Kuukauden tauko sekä blogin päivityksessä että Ellin agitreeneissä. Mammalla on muka ollut jotain muita touhuja niin paljon !  Noloa...

Lauantaina olimme pitkästä aikaa sisätreeneissä ja kuten aina tauon jälkeen, Elli oli aivan mielettömällä meno tuulella. Irtosi putkiinkin niin pitkän matkan takaa, että ihan ihmetytti. Ja ne kepit, mikä vauhti mikä meno ! Voi kunpa, voi kunpa tuo vire säilyisi ensi sunnuntain kisoissakin. Pitkästä aikaa taas starttaamme oikeissa mittelöissä, kun Purinalla on HSKH:n omat kisat. Ilmoittauduin jo valmiiksi seuraavan viikon lauantain Riihimäen kisoihinkin, etten taas unohda (niin kuin tässä kesällä pariinkiin otteeseen kävi  ). Ulkotreenit jatkuvat edelleen keskiviikkoisin. Säiden mukaan mennään.  Ainakin tälle viikolle on ennustettu edelleen lauhaa säätä yli +5, jota tässä nyt on jatkunut aika pitkään.

Eilen olin Dalmisyhdistyksen kokouksessa Lohjalla ja perään jatkui Pentu-ja Juniorinäyttely. Kilpailun ulkopuolella väkeä hurmasi 4 kk vanha Australian tuonti. Pikkuneiti pyrki syliin ja pusuttamaan. Voih, sydänten murskaaja parhaasta päästä.   Tuommoiset pilkkuvauvat pitäis lailla kieltää !   Kun siinä kehän laidalla niitä vähän isompia vauvoja katseli, niin tuli taas aivan järjetön pentukuume päälle. Jäitä hattuun, jäitä hattuun ja järki käteen. Kaksi koiraa perheessä ON sopiva määrä ! PISTE ! (Itseäni tässä yritän vakuuttaa, en ketään muuta,hihiii).

Daran tassuvaivojen kanssa kitkutellaan niin ja näin. Suihkeella vielä kuitenkin on pärjätty. Kun yhden varpaanvälin saa parantumaan, laukeaa vierestä toinen.  Nyt varsinkin vasen etutassu on pahempana ja Dara tykkää vaan tessutella nurmikolla ja metsässä. Hiekkatien sepeli pisti vähän ontumaan lauantaina, mutta eilen taas oli jo parempi. Kolme pitkää viikkoa vielä jäljellä, niin sitten on kahdeksan viikkoa odotusta täynnä ja päästään niihin allergiatesteihin. Josko sen jälkeen olisimme hiukka viisaampia, mistä moinen mätävaiva johtuu ? Onhan toi nyt perin kurjaa. Eniten harmittaa, jos se joutuu tyyten jollekin lääkehoidolle. Sitten on näyttelyuran jatko haudattava.  No ei mennä asioiden edelle. Saisi nyt vaan ne kuntoon keinolla millä hyvänsä, niin voisimme jatkaa kohta yli puoli vuotta tauolla ollutta agilityn treenaamista. Tällä hetkellä en halua rasittaa tassujen kestävyyttä yhtään normiliikuntaa enempää.