Onpas taas aika vierähtänyt sitten viime kirjoituksen. Meikäläisellä on ollut viime hetkien rutistukset SM-kisatouhuissa ja pientä silausta vaille alkaa kaikki olla pulkassa kisoja varten. Ainakin meillä sponssiryhmäläisillä. Kiva porukka on ollut koossa ja voin sanoa, että kaikki puursivat hienon rupeaman. Toivottavasti kisat onnistuvat ja edes vähän sääkin suosisi ens viikonloppuna. Huh huh rankka puristus on vielä edessä, jännittää kyllä.

Dara sai maanantaina tikit vattasta pois ja hienosti haava on parantunut. Tosin tikkilangasta jäi ihoon vielä aika punaisen ärtyneet jäljet, kuten alla olevasta hieman suttuisesta kuvasta näkyykin. Mutta pääasia on, että itse leikkaushaava on siisti ja kaunis. Eiköhän tuo merirosvoarpikin tuosta vaalene ja kun karvat taas kasvavat päälle sitä tuskin enää huomaakaan. Ei ainakaan Elliltä huomaa yhtään.

Muutenkaan Darasta ei huomaa mitään erityistä. Se on vauhdikas oma itsensä ja vähän sitä jo alkaa ärsyttää pelkkä remmissä kulkeminen. Eilenkin olisi jo kovasti lähtenyt Eetun kanssa riehumaan, mutta ei se tyhmä mamma vaan päästänyt. Viikon pidän sen vielä tyystin remmissä, sitten pikkuhiljaa pääsee vapauteen.

Koirat ovat olleet viime ajat hiukan sivussa, kun on ollut niin paljon muuta hommaa. Tosin Ellin kanssa treenattiin keskiviikkona normaalisti ja huomenna toki myös. Kun nämä luottamustoimet tästä rauhoittuvat ja kesälomakin kohta alkaa, niin sitten on aikaa keskittyä likkoihin. Koiramme-lehdestä kun luin tanskandoggien Mejä-juttua, niin innostuin taas ihan valtavasti. Tänä kesänä ruvetaan treenaamaan verijälkeä Darankin kanssa. Maastoista ei ainakaan ole meillä pulaa !