Eilen oli aika synkkä päivä. Tyttäreni Annika loukkaantui pahasti tallilla. Hevonen ryntäsi karsinassa jostain syystä Annikan päälle, sen hampaat (yritti purra) osuivat voimalla suoraan Annikan suuhun ja Annika lensi päin karsinan seinää.

Kolme etuhammasta vaurioitui pahasti. Yksi on menetetty kokonaan, mutta onneksi etuhampaat saadaan pelastettua ja rakennettua uudelleen. Huulet halki ja tikkejä... Syöminen ja juominen kerrassaan vaikeaa.  Ja kuinka sydäntä särkevää oli, kuinka hän itki ja väitti olevansa hirviö ! Teini-ikäinen jolle finni nenässäkin on lähes katastrofi, kuinka ikinä saan hänet tsempattua takaisin kouluun ?

Harmittaa niin vietävästi, etten päässyt töiltäni tallille mukaan. Tosin työt kyllä loppuivat kuin seinään kun siskoni soitti tallilta ja kertoi tapahtuneen. Onneksi isäntä oli kotosalla ja hän lähti heti lennättämään tyttöä Lastenklinikalle ja sieltä Töölön sairaalaan suu-ja leukakirurgian osastolle. Onni onnettomuudessa oli, ettei mitään luunmurtumia ollut ja tosiaan nuo kaksi etuhammasta ovat juuriltaan terveet, vaikkakin pahasti lohjenneet ja liikkuneet. Onneksi nykypäivänä voidaan rakentaa hampaat entisen veroisiksi kuorin ja implantein.  Pitkä prosessi se tulee olemaan...

Pilkkutytöt voivat hyvin. :)