Jahuu, aika kiva fiilis !  Viimein saatiin avoimessakin luokassa ERI ja Dara sijoittui toiseksi eli päästiin PN-kehäänkin. Sieltä toki saimme lähteä ulos ensimmäisten joukossa, mutta hieno homma silti. Nina esitti Daran yksilöarvostelussa ja minä sitten PN-kehässä.  Häippäsimme Annikan kanssa junnunarttujen kehän alkaessa ja menimme kiertelemään ja katselemaan myyntikojuja. Samalla minä jaoin kauppiaille esitteitä ensi kesän agilityn SM-kisoista. Etsimme tytöille samalla uusia pantoja, mutta emme oikein Annikan kanssa päässeet yhteisymmärrykseen, joten ne jäi ostamatta. Eilen kylläkin shoppasin ja ostin Ellille paremman sadetakin Janutexiltä, samanlaisen kuin Darallakin jo on. Se Ellin vanha Hööksiltä ostettu mantteli on ihan kauhea eikä pysy liikkeessä päällä kunnolla.

Kun vajaa tunti oli kulunut, lähdimme pikkuhiljaa hipsimään kohti dallukehää kaukaa takakautta kerien. Kurkimme kaulat pitkinä josko näkisimme keitä kehässä oli ? Valioluokan tytöthän ne siellä, joten uskalsimme mennä jännityksellä katsomaan mitä Dara oli saanut. Siellä se neiti meitä vartosi kauniit vaaleanpunainen ja sininen nauha remmissään ! Koska olimme jo siis paikalla, niin vein sitten Daran itse PN-kehään, koska muutenhan se olisi ollut ihan mahdoton, jos olisimme taas häipyneet paikalta.

Niin unohtui mainita, että Dapsulla on paraikaa juoksu päällä, aloitti sen parahiksi torstaina. Onneksi peppuvärkki ei ole vielä turvonnut ihan mahdottomaksi, vaikka tiputteleekin jo tasaiseen tahtiin. Se oli käyttäynyt suht hyvin Ninan kanssa kehässä eikä ollut panikoinut miestuomariakaan. Eli se olen minä, joka sen peruuttelun ja epävarmuuden Daralle aiheutan omalla jännittämiselläni. Hyvillä mielin voin laittaa Daran Viron reissulle Ninan kanssa, kyllä se pärjää mainiosti ! Onneksi myöskin matkaan mennessä ehtii juoksu mennä ohi, joten ei tule sitten hankaluuksia matkakumppani-Exxon kanssa.   Ainoa mikä harmittaa oli se, että unohdin lähtötohinoissa kumminkin hakea arvostelun tuomarisihteeriltä ! Perhana, olis ollu niin kiva lukea se. Tajusin töppäykseni vasta autossa kotimatkalla. Soitin Ninalle ja hän lupaisi ystävällisesti hakea arvostelun. Saan sen sitten jossain vaiheessa. Joten ei siis arvostelun päivitystä vielä, valitettavasti. Mä olen niin muistamaton mummo.  

Eilen olin tosiaan dalluständillä klo 12-17 välisenä aikana. Aika meni tosi nopsaan ja paljon sai jutella ihmisten kanssa. Oli tosi monta ihan vakavissaan dalmiksen hankintaa miettivää pariskuntaa tai nuorta naista. Toki pakollinen "montako pilkkua noissa on ?" -kysymyskin tuli, mutta vain se yksi, kaikki muut olivat ihan asiapohjalla. Lasten suusta on aina ihanaa kuulla se "dalmaaaatialaiiineeeen " ja kuinka innoissaan ne tulevat paijaamaan. Meillä kopilla PR-emännän raskasta virkaa vetivät Klaara ja Ruusa sekä kehäesiintymisten välissä Täplä. Kyllä ne saivat paljon rapsutuksia ja paijausta ! 

Näin se kauan odotettu ja jännitetty Messari on ohi ja kunnialla ! Nyt iloisin mielin katse kohti uutta näyttelyvuotta.  Kiitos vielä kerran Ninalle taitavasta esittämisestä !