Kyllä se on sitten tiukassa se nolla !  Kuinka se voikin olla niin vaikeaa ?! En ymmärrä. Eilen siis starttasimme Purinalla hyppyradalla. Kaiken piti olla kunnossa, tuttuakin tutumpi paikka, verryttelyssä vielä kaikki hyvin ja Ellillä ja mammalla iloinen mieli. Mutta itse kisassa Elli oli ihan BOOORIIIIINNGGG. Toppasi kolmannelle hypylle, haahuili haistelemassa maat ja mannut, tuli hyppäämään esteen viimein, mutta teki saman tempun taas nelosesteellä.   Jumankekka, että sieppasi ! VItoseste oli putki ja sen jälkeen rata lähti sujumaan kuin unelma. Jopa kepit menivät aivan loistavasti. Vaikka kuinka taas yritän miettiä omaa käytöstäni, niin en löydä syytä. Liikuin mielestäni ihan hyvin, enkä jäänyt itse uunoilemaan tai pysähtymään. Käskytin esteille mielestäni aivan normi äänellä. Kaksi ekaa estettä, hyppy ja rengas, menivätkin ihan hienosti ja vauhdilla. Kolmosesteenkin se melkein jo aloitti hyppäämään, mutta yhtäkkiä toppasi ja lähti haahuilemaan pitkin poikin. MIKSI ???!!!! ARRGGGHHH...

Nyt saa muija olla rauhassa seuraaviin kisoihin asti. En treenaa sen kanssa estettäkään, saa Dara ottaa treenipaikan. Seuraavat kisat on suunnitteilla 27.2. Hyvinkäällä. Toivottavasti talviloma auttaisi ja tekemisen riemu palaisi. Ilmeisesti Ellin mielestä on treenattu taas ihan tarpeeksi.