Kevät aurinko on petollinen, eikä taas tullut mieleenikään aamusella laittaa mitään aurinkorasvoja lärviin, kun lähdin Tuusulaan mätsäriin töihin. Perinteinen dalmisporukkamme taas järjesti perinteisen mätsärin ja myös perinteisesti ilma suosi upeasti. Olin kehäsihteerinä pyörittämässä pentukehää.  Ensin meinasin ottaa Nemon mukaan, mutta ajattelin, että sillä olisi liian pitkä aika odottaa autossa vuoroaan, kun kuitenkin menin jo ajoissa auttamaan järjestelyissä.

Kotiin tuomisina oli mahtava kassillinen kaikkea käyttökelposta tavaraa; juomapullo, koiranruokaa, makupaloja, motivointipatukka, ruokaöljyjä, t-paitaa ja vielä sai valita laarista pantoja mielensä mukaan. Kyllä näillä nyt kelpaa tyyppien tessutella.

Nemo perheen pienimpänä sai pitää lelun.

Nyt muuten viime treeneissä kekkasin miten saan toppuuteltua Nemon kiihtymistä leluista. Miksi antaa ihana lelu pois ilman vastalahjaa ? Laitoin Nemon istumaan ja pyysin lelua pois samalla tarjoten makkaraa. Ja avot, herra hokasi jutun juonen heti eikä enää hyökännyt mun kimppuun menettyään lelun vaan alkoi jo antamaan itse patukkaa suustaan pois. Eli hetken annan riehua lelulla hienosti menneen suorituksen jälkeen, sitten ukko istumaan, makkaraa suuhun ja lelu taskuun.  Lelulla palkaaminen toimii kuitenkin niin hyvin herralla, etten sitä halunnut jättää pois. Nyt saimme uuden patukan ens treeneihin, joten kyllä on valinnan varaa leluissa. 

Treeneissä harjoittelimme siis alastulokontakteja, takaakiertoja ja ohjausta valssaten, sekä S-putkea. Täytyy oikein kehaista kuinka hyvin menee hommat jakeluun ja kummasti sillä myös pinna kestää toistot, ei kyllästy niin nopeasti kuin tytöt.  Oikein mukavasti siis on agility lähtenyt Nemon osalta käyntiin.

Jaahas eiköhän tässä punanaaman olekin kohta aika lähteä porukan kanssa iltalenkille ja jäähdyttelemään karvaita pettymyksen tunteita hävityn lätkän pronssiottelun jälkeen. Taidanpa ottaa kameran mukaan ja ottaa kuvia uusista pannoista in action.